Auto katsastettu, mutta milloin olet itse käynyt kuntotestissä?
Julkaistu
Autosi katsastat säännöllisesti vuosittain. Se on pakko tehdä, mutta samalla tiedät missä mennään autosi kunnon suhteen. Tärkeimmän kulkupelisi eli oman kehosi kunto jää kuitenkin katsastamatta. Miksi näin?
Kuntotestit nähdään usein vain urheilijoiden ja muiden paljon liikkuvien työkaluina. Urheilijoiden kuntotestien hyödyt harjoittelun tukena on helppo luetella, mutta myös vähemmän liikkuvien kannattaa selvittää oma kestävyys- ja lihaskunnon sekä liikkuvuuden tila itselle sopivan kuntotestin avulla.
Usein törmää siihen, että kun hoksataan ylipainoa kertyneen ja kunnon rapistuneen, niin kuntoilun tavoitteeksi laitetaan painonpudotus. Tämä on kyllä konkreettinen tavoite, mutta mm. terveyden ja motivaation säilymisen kannalta ei paras mahdollinen. Omassa väitöskirjatutkimuksessanikin olen havainnut, että fyysisellä aktiivisuudella ja kunnolla on kehonkoostumusta suurempi merkitys sydämen toiminnan säätelyssä. Liikunta siis palkitaan, vaikka tulos ei näkyisikään painossa. Tämä fakta pätee kaikenkokoisille. Oulun Diakonissalaitoksen ja Oulun yliopiston tuore tutkimus osoitti, että kestävyyskunto oli rasituskokeen aikana mitatuista asioista kuolemanriskin kannalta kaikkein merkittävin tekijä. Tutkimuksessa oli mukana 3000 rasituskokeessa käynyttä henkilöä ja heitä seurattiin noin 20 vuotta. Kunnolla ja sen kohottamisella on siis merkitystä ja on hyvä muistaa, että paino ja kunto eivät kulje aina käsi kädessä.
Jos tiedät olevasi huonossa kunnossa, se nostaa usein kynnystä tulla kuntotestiin. Voit ajatella, että ei testi anna mitään uutta tietoa. Kynnys kannattaa ylittää, sillä asiantunteva kuntotestaus antaa paljon enemmän kuin pelkän numeroarvon kunnostasi. Kuntotestauksen ja testipalautteen jälkeen tiedät mm. miten voit kuntoasi parantaa. Huonon testituloksen hyvä puoli on myös se, että kunnon kohottamiseen ei tarvita suuria määriä harjoittelua ja jo pienelläkin muutoksella on iso merkitys terveyden kannalta.
Kuntotestistä saa usein myös sen tarvittavan kipinän omaan tekemiseen ja mukavia, realistisia tavoitteita liikuntaan liittyen. Hyvän ja kannustavan testikokemuksen todennäköisyyttä parantaa se, että kuntotestaaja tietää mitä, miksi ja miten testataan ja testikokonaisuus valitaan testattavalle sopivaksi. Tällöin myös testin toistettavuus on parempi ja muutosten näkeminen seurantamittauksella on mahdollista.
Eikö siis olisi hyvä aika selvittää oman kulkupelisi kunto ja tehdä siitä säännöllinen tapa niin kuin autosi kohdalla jo on.
Jaakko Tornberg
Kirjoittaja on ODL Liikuntaklinikan testauspäällikkö. Jaakko on koulutukseltaan liikuntafysiologi (LitM) ja tekee myös väitöskirjaa ODL Liikuntaklinikalle ja Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan aiheenaan sykevaihtelun yhteys fyysiseen aktiivisuuteen.